Etelä-Korean televisiosta tallennettuja ohjelmia levitetään DVD-levyillä ja USB-tikuilla. Myös eteläkorealainen popmusiikki on suosittua. Pohjoiskorealaisista yhtyeistä suosituin on Moranbong-tyttöbändi. [112] Pohjois-Koreassa on käytössä maan sisäinen valtiollinen intranet-verkko kwangmyong, josta ei ole yhteyttä maailmanlaajuiseen internetiin. Kwangmyongia saavat käyttää kaikki pohjoiskorealaiset, mutta normaalisti eivät maassa asuvat ulkomaalaiset.
FIFAn jalkapallon MM: Uruguay - Etelä-Korea MTV3 esitysajat
[70] 3. syyskuuta 2017 Pohjois-Korea räjäytti maan alla voimakkaan ydinlatauksen, jonka voima saattoi olla 30-400 kilotonnia. Muut maat tuomitsivat tämän, ja asettivat Pohjois-Korealle lisää pakotteita. lähde? Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Korean niemimaa öisessä satelliittikuvassa. Pohjois-Korean energiavarat ovat hyvin vähäiset ja sähköä on vain rajoitetusti. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen muut keskitetyn talouden maat valitsivat talousuudistuksen ja jonkinasteisen kaupan vapauttamisen.
Belgia 1–0-voittoon, Kanadan tähti mokasi pilkun - YLE
Vuonna 1998 Pohjois-Korea laukaisi Taepodong-1 -ohjuksen Pohjois-Japanin yli. [66] Maan uskotaan avaruusohjelmansa varjolla kehittelevän mannertenvälistä ohjusta, jolla se kykenisi uhkaamaan Yhdysvaltoja. [67] Pohjois-Korea onnistui laukaisemaan Unha-raketilla satelliitin kahden epäonnistuneen yrityksen jälkeen vuonna 2012. lähde? YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 2009 yksimielisesti Yhdysvaltojen esittämän päätöslauselman Pohjois-Koreaa vastaan asetettavista pakotteista rangaistuksena maan ohjuskokeista.
[109] Jotkut loikkarit pyrkivät pääsemään Mongoliaan, joka lähettäisi loikkarit Etelä-Koreaan. Tämä tarkoittaisi Gobin autiomaan ylittämistä, minkä vuoksi Mongolian läheisyydestä huolimatta jotkut loikkarit pyrkivät mieluummin kaukaisempaan Thaimaahan. Myös Thaimaa lähettää loikkarit Etelä-Koreaan, mutta Thaimaahan pääsemistä vaikeuttaa pitkä välimatka ja yhteisen maarajan puuttuminen. Kiinan ja Thaimaan välissä olevat Laos, Myanmar ja Vietnam lähettävät Kiinan tapaan loikkarit Pohjois-Koreaan. Kaakkois-Aasian viidakot ja Mekong-joki myös vaikeuttavat maihin pääsemistä. Intian niemimaan valtiot todennäköisesti lähettäisivät loikkarin Etelä-Koreaan, mutta tämä tarkoittaisi Himalajan ylittämistä, mikä tekee sinne pyrkimisestä lähes mahdotonta.
Hirviä ja villisikoja on edelleen, mutta kasvava väestö on ajanut nekin ahtaalle. Valkoinen haikara on maan kansanrunoudessa tärkeä symboli. [11] Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Pohjois-Korean hallinnolliset alueet. Pohjois-Koreassa on kaksi suoraan hallittua kaupunkia (Chik'alshi; 직할시), kolme erityisaluetta eri nimityksillä ja yhdeksän maakuntaa (Do; 도). [14] Kaupungit: Pjongjang (P'yŏngyang Chik'alshi; 평양 직할시) Rasŏn (Rajin-Sŏnbong) Chik'alshi (라선 (라진-선봉) 직할시) Erityisalueet: Kaesŏngin teollisuusalue (Kaesŏng Kong-ŏp Chigu; 개성 공업 지구) Kŭmgang-sanin turistialue (Kŭmgang-san Kwangwang Chigu; 금강산 관광 지구) Shinŭijun erityishallintoalue (Shinŭiju T'ŭkbyŏl Haengjeonggu; 신의주 특별 행정구) Maakunnat: Chagang (Chagang-do; 자강도) Pohjois-Hamgyŏng (Hamgyŏng-bukto; 함경 북도) Etelä-Hamgyŏng (Hamgyŏng-namdo; 함경 남도) Pohjois-Hwanghae (Hwanghae-bukto; 황해 북도) Etelä-Hwanghae (Hwanghae-namdo; 황해 남도) Kangwŏn (Kangwŏndo; 강원도) Pohjois-P’yŏngan (P'yŏngan-bukto; 평안 북도) Etelä-P’yŏngan (P'yŏngan-namdo; 평안 남도) Ryanggang (Ryanggang-do; 량강도), kirjoitetaan joskus 'Yanggang' Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Korean jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Vuonna 1910 Japani miehitti Korean keisarikunnan.
kesäkuuta 2010 Choe Yong-rim[53]. Vaikka hallitusta johtaa nimellisesti pääministeri, todellinen valta oli vuosikymmenten ajan Kim Jong-ilillä, joka oli entisen johtajan presidentti Kim Il-sungin poika. Hänet nimettiin helmikuussa 1974 isänsä seuraajaksi, ja hän oli vallassa isänsä kuoleman jälkeen heinäkuusta 1994 kuolemaansa saakka. Kim Jong-ilin virallinen asema oli sotavoimien komentaja, valtion kansallisen puolustuksen komission puheenjohtaja ja puolueen pääsihteeri. Kansallisen puolustuksen komission puheenjohtajan virka julistettiin vuonna 1998 valtion korkeimmaksi asemaksi. [14] Kim Jong-ilistä käytetty lisänimi oli perinteisesti ”Rakas johtaja”, mutta viimeisinä vuosina maan virallisissa viestimissä lueteltiin vaatimattomammin vain hänen asemaansa liittyvät arvonimet, ja virallinen muoto oli Suuri johtaja, toveri Kim Jong-Il ja Ylipäällikkö Kim Jong-il.
Kun vuonna 1945 toisessa maailmansodassa tappion kokenut Japani veti joukkonsa pois Koreasta, sodan voittajavaltioihin kuuluneet Neuvostoliitto ja Yhdysvallat jakoivat maan kahtia 38. leveyspiirin kohdalta. Pohjoinen miehitysvyöhyke oli Neuvostoliiton hallinnassa, eteläinen puolisko oli Yhdysvaltain valvonnassa. Neuvostoliiton miehittämälle vyöhykkeelle perustettiin 9. syyskuuta 1948 Korean demokraattinen kansantasavalta, ja Korean työväenpuolueen pääsihteeristä Kim Il-sungista tuli maan valtionpäämies. [14] Kim Il-sung julisti Pohjois-Korean sosialistiseksi valtioksi.
[109] Viestintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Pohjois-Koreassa ei ole sanan- tai lehdistönvapautta. Mediasisällön monopoli on valtiollisilla televisio- ja radioasemilla sekä sanomalehdillä. Ne julkaisevat valtion propagandaa kuten Kimien dynastian henkilökultin pönkittämistä ja juche-ideologiaa. [110] Korean Central Television on Pohjois-Korean työväenpuolueen televisiokanava. Sen lisäksi toimii kulttuurikanava Mansudae. Työväenpuolueella on myös radiokanava. Korealainen radiokanava Voice of Korea lähettää radio-ohjelmaa koreaksi, kiinaksi, japaniksi ja englanniksi ulkomaalaisille. [111] Kansalaiset seuraavat yleisesti eteläkorealaisia viestimiä, kuten radioasemia sekä rajaseudulla televisiokanavia, vaikka se on ankarasti kiellettyä.
Uudet ja käytetyt LP:t ja CD:t - Levykauppa Äx
Kristittyjen vainot - Pohjois-Korea - Open Doors Finland